Prostituutio ihmisoikeusloukkaus kaikkia naisia ja tyttöjä vastaan

HS mielipide

Keskustelussa seksin oston kriminalisoinnista on viime aikoina nostettu esille muun muassa se, ettei prostituutiota voi käsitellä sukupuolineutraalisti: suurin osa prostituoiduista on naisia ja asiakkaista miehiä (Ingrid Heickell, HS mielipide 22.3.). Lisäksi Jouni Varanka ja Jussi Aaltonen kyseenalaistivat kirjoituksessaan miehen oikeuden ostaa seksiä (HS mielipide 23.3.).

Julkisuudessa enemmistönä näyttävät kuitenkin olevan näkemykset, joissa prostituutio mielletään joko vapaaksi valinnaksi tai joissa seksin oston kriminalisoinnin ajatellaan virheellisesti huonontavan prostituoitujen asemaa entisestään. Huolimatta aihetta sivunneista uutisista, suomalaisesta mediakeskustelusta on jäänyt pahasti uupumaan prostituution linkittyminen ihmiskauppaan ja kansainväliseen paritusrikollisuuteen.

Prostituution kysyntä lisää suoraan ihmiskaupan kysyntää. Esimerkiksi bordellit laillistaneesta Saksasta ei löydy tarpeeksi prostituoituja ensi kesän jalkapallon MM-kisojen yleisölle, mikä luo otolliset markkinat köyhemmistä maista Saksaan suuntautuvalle ihmiskaupalle. YK:n arvioiden mukaan noin 80 prosenttia ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia.

Vasten tahtoaan prostituutiossa olevien naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien polkemista ei voi perustella sillä, että pieni vähemmistö prostituoiduista myy ruumistaan omasta tahdostaan ja vapaasta valinnastaan. Valitettavasti Eduskunnan lakivaliokuntakin on kuunnellut nimenomaan näitä prostituoituja kaikkien prostituoitujen edustajina.

Kansainvälisesti on paljastunut tapauksia, joissa seksiteollisuus rahoittaa prostituutiota tukevaa ja viranomaisiin kohdistuvaa lobbaustoimintaa. Esimerkiksi Amerikassa prostituoitujen etujärjestöt eivät kerro jäsenmääräänsä ja onkin herännyt kysymys, edustavatko ne ollenkaan prostituoitujen enemmistöä.

Pelkästään seksin oston kieltäminen ei kuitenkaan ole riittävä keino prostituution ja ihmiskaupan vähentämiseksi. Prostituoidut ja prostituutiosta irrottautuvat tarvitsevat lisää tukipalveluita ja ihmiskaupan uhrit suojelua. Työministeriön tuore ehdotus vastaanottokeskusten yhteyteen perustettavista ihmiskaupan uhreille suunnatuista tukipisteistä on erittäin kannatettava. Ehdottoman tärkeää olisi perustaa heti irti prostituutiosta -ohjelmia, sillä Suomesta puuttuvat kokonaan tukitoimet prostituutiosta pois haluaville. Valtiovallan tulisi myös taata riittävät resurssit toiminnalle, jonka ei tulisi jäädä vain kansalaisjärjestöjen vastuulle.

Tukitoimien ohella tarvitaan lisää koulutusta raja- ja poliisiviranomaisille tunnistamaan ihmiskaupan uhrit. YK:n ihmiskauppaa koskevassa Palermon lisäpöytäkirjassa, johon Suomi on sitoutunut, korostuu vastaanottavien maiden velvollisuus tunnistaa ihmiskauppaan pohjautuva maahantulo sekä velvollisuus auttaa ja suojella ihmiskaupan uhreja. Ulkomaalaislaissa epäily prostituutiosta on käännytysperuste, mikä on ongelma uhrien suojelun kannalta. Lakia pitäisikin tältä osin muuttaa.

Seksin oston kriminalisointi on selkeä viesti siitä, ettei naisten ja tyttöjen riistoa hyväksytä missään muodossa. Prostituutio on ihmisoikeusloukkaus kaikkia naisia ja tyttöjä vastaan, sillä se pelkistää kenet tahansa naissukupuolen edustajan potentiaaliseksi kauppatavaraksi. Lakiuudistus ei kuitenkaan yksin riitä asennekasvatukseksi, vaan sitä tulisi tehdä systemaattisesti esimerkiksi lasten ja nuorten parissa kouluissa ja oppilaitoksissa. On huolestuttavaa, ettei lakiesityksen yhteydessä ole lainkaan keskusteltu siitä, miten prostituutiolle myönteinen ilmapiiri vaikuttaa jo muutenkin seksististen mainosten täyttämässä yhteiskunnassa elävien lasten ja nuorten maailmankuvaan.

Lisätietoja

Kategoria

Tiedotteet

Avainsanat

Päivämäärä